Sovellettu fysiikka - Avoin tila opetukseen, opiskeluun ja laboratoriotyöskentelyyn (Itä-Suomen yliopisto)

Sovelletun fysiikan laitoksen opetuslaboratorio on käytössä sekä opetus- että itseopiskelutilana. Tilassa on yhdistetty vanha laboratorio ja opiskelutila yhdeksi avoimeksi laboratoriotilaksi. Tilauudistus oli osa laitoksen tilojen laajempaa uudistusprosessia, jonka yhteydessä uudistettiin myös laboratorioon vievä käytävä itseopiskelutilaksi, sekä sen varrella oleva luentosali muuntojoustavaksi seminaarisaliksi. Uudistettu seminaarisali on myös laitoksen muiden oppiaineiden opetus- ja itseopiskelukäytössä. Laboratoriotila on varattavissa yliopiston tilavarauksen kautta, mutta käytännössä sitä käyttävät vain Sovelletun fysiikan laitoksen opiskelijat ja opettajat joustavasti yhdessä sopien. Tilan kannalta tärkeä sidosryhmä on myös opiskelijoiden ainejärjestö, jonka tilat ovat laboratorion yhteydessä.

Tilan tukemat pedagogiset toimintatavat

Opettajat ja opiskelijat hyödyntävät laboratoriotilaa ohjaukseen ja opiskeluun joustavasti tilanteen mukaan: tilaan saa tulla vapaasti, eikä kenenkään tarvitse poistua esimerkiksi opetustuokion alkaessa. Tällainen opiskelutilan ja opetuslaboratorion yhdistelmä edellyttääkin käyttäjiltä muutoksia opetus- ja oppimisfilosofioissa ja työskentelyä rintarinnan.

Varsinaisia luentoja laboratoriotilassa ei pidetä: sen sijaan tila tukee Flipped Classroom -menetelmän käyttöä, jossa teoriasisällöt opiskellaan ennakkoon esimerkiksi opettajan luomasta videomateriaalista. Näin laboratoriossa käytettävä aika hyödynnetään tiedon soveltamiseen, mikä tukee teorian ja käytännön yhdistämistä.

Tila tukee myös opiskelijoiden itsenäistä ja ryhmässä työskentelyä, ja seinillä oleviin näyttöihin opiskelijat saavat kytkettyä oman laitteensa. Tilauudistuksen myötä opiskelijoilla on nyt laboratorio, jota he voivat myös itsenäisesti käyttää. Tila on opiskelijoilla jatkuvassa käytössä, sillä se on paikka mihin tulla opiskelemaan ja työskentelemään, ja missä on varmasti myös muita. Tila tukee siis myös yhteisöllisyyttä.

Tilan kehitysprosessi ja metodit

Muutostyön kohteena olevat tilat sijaitsivat lähekkäin saman käytävän varrella: kaksi tietokoneluokkaa, aulatila sekä kaksi laboratoriota. Lähtökohtana suunnitteluprosessin käynnistämiselle oli vanhojen, joustamattomien tilojen uudistaminen, jotta niissä voisi paremmin hyödyntää erilaisia opetusmenetelmiä ja työskentely olisi avoimempaa. Koska opiskelijoiden opiskelutilat olivat hajallaan eri kerroksissa, haluttiin ne keskittää samaan kerrokseen muiden laitoksen toimintojen kanssa ja siten myös edistää yhteisöllisyyttä. Myös opiskelijaelämä haluttiin tuoda lähemmäksi opiskelua, sillä ainejärjestön tilat muuttivat lähelle avointa opetuslaboratoriota.

Tilasuunnittelulle asetettiin seuraavat tavoitteet:

• Virtuaaliset tavoitteet liittyivät opetusteknologian joustavaan ja kattavaan käyttöön.
• Sosiaaliset tavoitteet liittyivät laitoksen eri toimijoiden vuorovaikutuksen lisäämiseen, opiskelijatoiminnan tukemiseen, opiskelijoiden aktiivisen oppimisen ja ryhmätyöskentelyn tukeminen, sekä työskentelyn näkyväksi tekeminen.
• Fyysisiä tavoitteita olivat ydintoimintojen tuominen toistensa läheisyyteen, tilojen muunneltavuus ja työskentelytilojen hyödyntämismahdollisuus niin itsenäisessä työssä kuin suuremmissa ryhmissä tapahtuvalle ideoinnille (Nenonen, Niemi, Eriksson, Lassila, Ampuja & Sumkin, 2016).

Tilan kehittämiseen osallistuivat opiskelijat ja opettajat yhteisissä käyttäjäpalavereissa suunnittelijoiden kanssa. Inspiraationa tilaan toimi ns. Mummola: sohvilla, kiikkutuolilla, kaappikellolla, matoilla, nojatuoleilla ja sohvapöydillä sisustettu pieni seminaarisali, jossa oli seinillä myös suuria näyttöjä opetuksen seuraamiseen. Epävirallisuuden ja kalusteiden sijoittelun koettiin edistävän ryhmissä työskentelyä, mitä toivottiin myös uudelta tilalta. Uusi tila varustettiin lisäksi pöydillä, joiden pintaan on mahdollista kirjoittaa tusseilla. Tähän idea saatiin Helsingin yliopiston matematiikan laitokselta.

Muutoksen myötä käytävän toisella puolella sijainneista tietokoneluokista ja aulatilasta tehtiin opiskelijoille muunneltava itseopiskelutila, jota voisi myös opetuksessa käyttää. Vastapäätä käytävän toisella puolella sijainneet laboratoriot yhdistettiin yhdeksi isommaksi laboratorioksi. Molemmista tiloista kaadettiin käytävänpuoleiset seinät, jolloin opiskelijoiden tila ja laboratorio muodostivat yhden avoimen tilan, jonka toimintoja opiskelijat voivat käyttää myös itsenäisesti.

Lähtökohtana suunnittelulle oli ideaali työpäivä ja sen tiloihin liittyvä kysymys: Millaisissa tiloissa käyttäjät haluaisivat työskennellä ja opiskella? Vastauksista haettiin ratkaisuja tilan suunnitteluun ja käyttäjien kanssa pidettiin useita palavereita. Eri käyttäjäryhmien osallistuminen suunnitteluprosessiin oli edellytys tilan uudistamiselle ja opiskelijat otettiin mukaan aktiiviseen suunnitteluun.

Arkkitehti teki suunnitelmat käyttäjien tarpeiden perusteella huomioiden kalustustoiveet, piirreltävät pinnat ja tilojen avoimuuden. Lopulliset pohjapiirrokset hyväksytettiin käyttäjillä ennen rakennustöiden aloittamista. Suunnitteluvaiheessa tietoja ei ollut sinänsä julkisesti nähtävillä, mutta tietoja ei myöskään piiloteltu. Asianosaisille kuitenkin tiedotettiin ja jaettiin suunnitelmia aktiivisesti tiedoksi ja nähtäväksi.

Arvion mukaan tietoa saatiin riittävästi eri käyttäjäryhmiltä. Tila on todettu toimivaksi ja sitä käytetään paljon, joten siinä mielessä tilaan ollaan tyytyväisiä. Myöhemmät muutokset ovat perustuneet myös käyttäjiltä tulleisiin ehdotuksiin, ja jatkokehitysehdotukset ovat hoituneet päivittäisten kohtaamisten ja keskustelun yhteydessä. Muutokset ovat liittyneet enimmäkseen digitaalisen tekniikan päivittämiseen. Varsinaisia palautekanavia ei ole käytössä.

Tilauudistus oli SYK-pilotti, eli osan rahoitti yliopisto ja osan Suomen Yliopistokiinteistöt Oy (SYK). Talon omistaja, SYK, vastaa kiinteistä remonteista ja valitsi toteuttajat. Yliopisto vastasi kalustehankinnoista. Kalustetoimittajat kilpailutettiin ja toteutuksiin tutustuttiin käyttäjien kanssa.

Tilan digitaaliset ja muut opetusta ja oppimista tukevat ratkaisut

Tilassa on langaton verkko ja seinillä suuria näyttöjä, joihin opiskelijat voivat kytkeä omia laitteitaan. Lisäksi tilassa on mahdollisuus materiaalin esittämiseen langattomasti (Google Chromecastin/Apple TV:n kaltainen peilaustoiminto). Tilassa on myös latauspisteitä mobiililaitteille.

Ratkaisut syntyivät prosessin aikana ilmenneistä toiveista ja tarpeista. Alusta lähtien suunnitteluprosessissa oli mukana yliopiston Tietotekniikkapalveluiden (Tipa) edustaja, joka suunnitteli ja toteutti laiteratkaisut ja niiden hankinnan.

Laitteet ovat toimineet yhteen hyvin eikä järjestelmäsidonnaisuuksia ole. Suurin haaste on ollut langattoman verkon toiminta, jota on parannettu lisätukiasemia asentamalla. Langaton peilaus pätkii ajoittain. Pedagogiselta kannalta materiaalin peilaaminen omalta laitteelta tekisi opetuksesta vaivattomampaa, mutta yhteyden laatu on vaikuttanut usein niin, että opetettavan asian esittämiseen on mietittävä vaihtoehtoinen ratkaisu. Tila ja ratkaisut toimivat pääsääntöisesti hyvin, sillä mahdolliset haasteet ja rajoitukset, kuten tilassa olevat pylväät pyrittiin huomioimaan ja ratkaisemaan jo suunnitteluvaiheessa kalusteiden ja näyttöjen sijoittelulla. Tila on muunneltava ja mahdollistaa erilaisia työskentelymuotoja. Muunneltavuus on huomioitu kalusteratkaisuissa ja pöytien pintaan voi kirjoittaa tusseilla.