Case 7

Sanna Eronen ja Ari Hovila

Opetussalin D102 muutos hybridiopetustilaksi (Vaasan yliopisto)

Tila D102 Säästöpankkisali sijaitsee yliopiston päärakennuksen, Tervahovin, ensimmäisessä kerroksessa, oppimisympäristöksi nimetyssä tilakokokonaisuudessa. Tilan välittömässä läheisyydessä on toinen vastaavan kokoinen tila, muutama pienempi opetustila sekä avointa aula- ja oleskelutilaa. Säästöpankkisali oli vuonna 2012 uudistettu muunneltavaksi ja joustavaksi 48 henkilön opetustilaksi. Tila on Vaasan yliopiston ensimmäinen esittelytila, jonka uudistamisella lähdettiin ennakoimaan isompaa kampusuudistusta. Tavoitteena oli päivittää tilan digitaaliset ratkaisut, kasvattaa omaa osaamista ja osallistaa samalla opettajia, opiskelijoita ja muuta henkilökuntaa hyvissä ajoin ennen opetuksen ja oppimisen tilojen isompaa uudistusprosessissa. Uudistamisen jälkeen tila toimii vuorovaikutteisen lähiopetuksen lisäksi joustavasti myös hybridiopetustilana, sekä opetusaikojen välillä opiskelijoiden vapaana oppimisympäristönä.

Pedagogisia toimintatapoja, joita tila tukee

Tila on monikäyttöinen opetustila, joka on suunniteltu erityisesti monisuuntaiseen dialogia tukevaan lähiopetukseen, jossa työskennellään mm. pareittain ja pienryhmissä keskustellen, yhdessä opittavaa asiaa työstäen ja omia tuotoksia esittäen. Opetustilanteen suunta tilassa voi vaihdella. Tila tukee lähiopetuksen ohella myös dialogista hybridiopetusta, jossa etäosallistujat muodostavat oman pöytäryhmän/ryhmänsä. Koko lähiryhmän kuva ja ääni saadaan välittymään myös etäosallistujille ja etäosallistujat voidaan poimia tilaan mukaan sen yhdelle heijastuspinnalle jolloin tila ikään kuin laajenee sivuttais- tai pitkittäissuunnassa valinnan mukaan.

Tila toimii esimerkkitilana opettajille uuden tekniikan tuomista mahdollisuuksista opetustiloissa, ja antaa opettajille mallin modernimmasta muunneltavasta opetustilasta, jossa vuorovaikutus ja yhdessä tekeminen on keskiössä. Pienryhmissä toimiminen, erilaiset galleriakävelyt, learning cafe -menetelmä, digitaaliset posteriesittelyt ja monet muut toiminnalliset ja yhteisölliset menetelmät toimivat tilassa hyvin. Tila tukee myös vuorovaikutteisempaa hybridiopetusta, jossa etäosallistujat muodostavat oman pöytäryhmän/ryhmänsä.

Tilan kehitysprosessi, metodit ja digitaaliset ratkaisut

Opetustilojen kehittäminen Vaasan yliopistossa liittyy koko kampuksen kehityshankkeeseen, jossa pääosin 1990-luvun puolivälissä rakennetut kiinteistöt remontoidaan kaikki seuraavien vuosien aikana. Kehittämiskohteena olevan tilan muutosprosessi on kampusuudistusta ennakoivan demotilatyöskentelyn ensimmäinen tilapäivitys (ks. kaavio).

Vuonna 2012 tila D102 ja sen lähiympäristö muutettiin muuntojoustavaksi oppimisympäristöksi. Onnistunut tilauudistus liittyi niin pohjan, pintamateriaalien kuin kalustuksenkin muutoksiin.

Tilassa oli edellisen uudistuksen jäljiltä pieni seisomapöytä, jossa oli kiinteä tietokone esittäjälle, sekä mahdollisuus oman kannettavan kytkemiseen kaapeleilla, yksi dokumenttikamera sekä yksi dataprojektori. AV-tekniikka kuitenkin vanheni nopeasti, mistä johtuen tila valikoitui ensimmäiseksi ns. pienen budjetin demotilaksi, jossa hyvin toimivaa tilaa paranneltiin pedagogisesti perustelluin AV-päivityksin.

Kevään 2018 uudistuksessa keskityttiin erityisesti esitystekniikkaan ja tarjottiin helppokäyttöisiä ratkaisuja opettajalle ja opiskelijalle laajentamaan ja monipuolistamaan tilan käyttömahdollisuuksia lähiopetustilana, hybridiopetustilana ja opiskelutilana.

Tilasuunnittelun tavoitteiksi kirjattiin tilan 1) AV-päivitykset, 2) uuden ohjauspaneelin suunnittelu ja toteutus, 3) demotilatyöskentelyn käynnistäminen ja 4) oman osaamisen kasvattaminen ja tähän liittyvä 5) opettajien herättely mukaan keskusteluun uusista opetuksen ja oppimisen tiloista.

Kuva 15. D102 hybridiopetustilan pohjakuva.
Kuva 16. Kaavio Vaasan yliopiston demotilatoiminnasta.

Uudistus tehtiin keväällä 2018. Kalustus ja sisustus säilytettiin ennallaan lukuun ottamatta opettajan pöytää, jonka tilalle tuotiin iso sähköpöytä. Pöydän paikka siirtyi tilan vasemmalta laidalta sen oikeaan laitaan. Tilaan tuotiin mm. uusi ohjauspaneeli, 2 laserprojektoria, tussitaulun digitalisointi, kiinteä kamera ja äänentoisto. Opettajan pöytä pyrittiin muuten pitämään mahdollisimman tyhjänä ja siistinä, ja johdot minimissä.

Ohjauspaneelin käyttöliittymä ja käyttölogiikka laadittiin itse. Tavoitteena oli luoda intuitiivinen, helppokäyttöinen laserprojektorien ja äänentoiston hallintalaite, jota monistetaan jokaiseen opetustilaan kampuksella. Ensimmäisenä demotilana D102 toimi samalla myös uuden ohjauspaneelin esittelytilana.

Kahden uuden laserprojektorin heijastuspintoina käytettiin siihen sopivia piirtotauluja. Kaksi laserprojektori-piirtotaulu -yhdistelmää sijoitettiin vierekkäisille seinille, yksi piirtotaulutyöskentelyä suoraan verkkoon jakava piirtotaulu toiselle sivuseinälle. Uudistuksen jälkeen piirtopintaa tilassa on sen jokaisella seinällä ja yksi piirtopinnoista siirtää reaaliajassa taululle koostetut asiat myös digitaaliseen muotoon ja jaksottaa ne automaattisesti muistiinpanoiksi.

Tila on muunneltava ja siirreltävät pöydät ja renkaat tuolien alla auttavat mm. opiskelijoita suuntaamaan katseen joustavasti kesken opetuksen oikeaan suuntaan, riippuen opettajan / ryhmän toiminnasta. Hybriditilanteessa etäopiskelijaryhmä/vieraileva asiantuntija voidaan heijastaa toiselle piirtopinnasta ja toista voidaan käyttää muuhun. Toisaalta monisuuntaisuus myös haastaa kalustuksen ja tilasta voisi helposti poistaa kaksi pöytäryhmää, jolloin käytettävyys ja muunneltavuus paranisi.

Opiskelijoilla ja opettajalla on mahdollisuus langattomaan jakamiseen tilan laserprojektorien kautta. Opettajalle tilaan tuotu sähköpöytä toimii opettajan “kotipesänä”, mutta langaton jakaminen ja useampi heijastuspinta eri seinillä antaa mahdollisuuden liikkua tilassa vapaammin. Langattomalle jakamiselle luotiin samalla toimintatapa ja tilan heijastuspinnoilla näkyvä digitaalinen ohjeistus.

Demotilatyö käynnistyi tilan D102 uudistuksella. Kyse oli toimijoiden tarpeesta kehittää omaa asiantuntijuutta ja ennakoida jo tiedossa olevaa kampusuudistusta. Tilan uudistuksen suunnittelutiimiin kuului IT-palveluiden, tilapalveluiden ja opetuksen tuen henkilöitä.

Työ aloitettiin ideariihellä. Sen tueksi kerättiin tilassa opettaneilta opettajilta pienen kyselyn avulla näkemyksiä tilan muutostarpeista. Tilan demoluonteen toivottiin toisaalta myös herättävän opettajia tarkastelemaan ja kehittämään toimintaansa ja näkemään mahdollisuuksia, joita he eivät osanneet itse sanoittaa.

Osaamista hankittiin vuoden 2018 alussa benchmarkkauksen kautta sekä mm. BETT-messuilta Lontoosta. Messut painottuvat perusopetuksen kehittämiseen, mutta monet digitaaliset ratkaisut ja toimintamallit soveltuvat myös korkeakouluopetukseen.

Ohjauspaneeli suunniteltiin IT-vetoisesti mutta käyttäjäkohderyhmää ja pedagogeja aktiivisesti konsultoiden. Positiivista oli työryhmän yhteinen ymmärrys siitä, että juuri kyseinen rajapinta on saatava mahdollisimman helpoksi, jotta jokaisella tilaan ensimmäistäkin kertaa saapuvalla käyttäjällä on rohkeus sitä kokeilla. Ohjauspaneelia ei saa näppäilemällä rikki tai sekaisin.

Tilan valmistumisen jälkeen sitä esiteltiin yliopiston opetuksen kehittämisen päivässä ja opettajille järjestettiin erillisiä työpajoja, jossa tilaa pääsi kokeilemaan kollegoiden kanssa ja samalla yhdessä ideoimaan opetusmenetelmiä, joissa tilan digitaalisia mahdollisuuksia hyödynnetään.

Käyttäjäryhmiltä kerättiin samalla reaktioita uudesta tilasta ja mahdollisuuksista ja mm. ensikokemuksia ohjauspaneelista. Opettajat ja opiskelijat vastaanottivat AV-uudistukset hyvin ja tila on varatuimpia opetustiloja kampuksella.

Uudistuksen jälkeen suositun tilan käyttöä haluttiin vielä tutkia enemmän, jotta päästäisiin tarkemmin analysoimaan tilan vahvuuksia ja kehittämistarpeita. Päädyimme toteuttamaan osana Digicampus-hanketta keväällä 2019 Åbo Akademin Experience Labin kanssa käytettävyystutkimuksen D102-tilasta.

Tutkimukseen liittyi opettajan ja opiskelijan silmänliikkeiden seurantaa opetustilanteessa, opiskelija- ja opettajahaastatteluja kyseisen kurssin sisällä, sekä erillinen sähköinen kyselylomake opiskelijoille, jotka saivat opetusta uudistetussa tilassa rajatulla ajanjaksolla.

Tutkimuksen kautta saimme tietoa mm. AV-tekniikan tarkoituksenmukaisesta sijoittamisesta opetustiloihin niin opiskelijan ja opettajan näkökulmasta, sekä tilan käyttökokemuksesta yleisemmin. Opettajan mahdollisuus liikkua tilassa ja näyttöjen sijoittaminen eri seinille koettiin hyviksi ja oppimista aktivoiviksi asioiksi. Samoin tilan parempi muunneltavuus ja mahdollisuus siirtää kalusteita. Nyt tila koettiin liian ahtaaksi. Samalla opettajan pöydän paikkaa ehdotettiin kuitenkin siirrettäväksi takaisin tilan vasempaan laitaan. Tutkimuksessa mukana toiminut opettaja heijasti tekstin piirtotaululle ja teki siihen merkintöjä tussitaulutussilla ja liikkui tilassa opettajan pöydän ja vasemman seinän tussitaulun väliä. Tässä tilanteessa langaton jakaminen olisi vähentänyt opettajan liikkumista.

Syksyllä 2020 opettajille tehtiin vielä demotilatyöskentelyyn liittyvä palautekysely, jossa kerättiin opettajien kokemuksia uudistetuista opetustiloista ja kysyttiin samalla pandemia-ajan opetuksen haasteiden kautta nousseita kehittämisehdotuksia. Tämän kyselyn pääviesti on koottu taulukkoon tilan vahvuuksista ja haasteista.

Jälkikäteen prosessia arvioitaessa käyttäjätarpeiden kartoitus alussa oli suhteellisen kevyttä. Toisaalta huomasimme jo prosessin aikana, että opettajat eivät aina osanneet viestiä erityisistä tarpeistaan ennen muutosta, tai toivoivat kovin perinteisiä muutoksia, koska tietoa digitaalisuuden mahdollisuuksista ei ollut. Uusien mahdollisuuksien äärellä he kuitenkin ottivat toiminnot sujuvasti käyttöön ja myös ideoivat yhdessä uusia uudistuksen mahdollistamia menetelmiä omaan opetukseen.

Demotilatyöhön osallistunut suunnitteluryhmä on kokoontunut koko prosessin ajan joka viikko ja ryhmällä on demotilatyöhön liittyvä Teams-alusta, jonne on koottu kaikki tilankehittämiseen liittyvä tieto ja keskustelu. Kun demotilatyöstä siirrytään 2021 koko kampuksen opetustilojen suunnitteluun tullaan koko uudistusprosessista viestimään julkisemmin.

Tilan digitaaliset ja muut opetusta ja oppimista tukevat ratkaisut

Tila toimii hyvin. Ohjauspaneelista pidetään ja kahden laserprojektorin käyttö koetaan helppona. HP share boardia käytetään vähemmän kuin muita laitteita. Langaton jakaminen (ohjeet näkyvissä ) sujuu hyvin, ja vapauttaa opettajan toimimaan tilassa ja tasa-arvoistaa ryhmän toimintaa. Sähköpöytä mahdollistaa opettajan seisomisen.

Tilan digitaalisuutta tehtiin opettajille tutuksi kutsumalla opettajia, joilla on varauksia kyseiseen tilaan mukaan esittelytilaisuuksiin, joissa uusiin digitaalisiin mahdollisuuksiin sai tutustua ryhmänä ja kokeilla mm. ohjauspaneelin ja langattoman jakamisen käyttöä ohjatusti. Samalla ideoitiin yhdessä opetuskäytön mahdollisuuksia. Tilaa ja sen tekniikkaa on esitelty useaan otteeseen myös yliopiston yhteisissä henkilöstölle suunnatuissa tilaisuuksissa.

Tilan AV-tekniikka uudistettiin yliopiston rahoittamana. Muutoksen aikaan yliopisto oli vielä tiloissa vuokralaisena, mutta seuraavana keväänä yliopisto ja kaupunki päätyivät hankkimaan kiinteistöt omistukseensa. Lähestyvän kampusremontin myötä koettiin kuitenkin tarve hankkia kokemusta ja osaamista uusista AV-ratkaisuista jo etukäteen. AV-ratkaisussa käytettiin Hansel-sopimuksen toimittajia.

Ratkaisut syntyivät tiimin sisällä ja opettajien kanssa dialogissa. Ratkaisujen valintaa tukevat erilaiset benchmarkkaus-tilanteet, keskustelut AV-toimittajien kanssa, toisten korkeakoulujen ratkaisut, ja vierailut eri messuilla ja tilaisuuksissa. IT:n edustaja suunnittelivat ja toteuttivat laiteratkaisut ja niiden hankinnan.

Kuva 19. Opetussalin D102 yleisnäkymä.
Kuva 17. Ohjauspaneelin aloitusnäkymä on yksinkertainen ja selkeä.
Kuva 18. Kahden projektorin hallinta on ohjauspaneelille sujuvaa.
Kuva 20. Tussitaulusta on ollut iloa heijastuspintana monelle opettajalle.
Kuva 21. Tussitaulutyöskentelyä tallentava HP ShareBoard käynnistyy taulun alakulmassa olevasta ohjausyksiköstä.

Käytön tuki

IT-osaston asiantuntijat ylläpitävät laitteita ja huolehtivat niiden toimivuudesta sekä auttavat myös arkisissa teknisissä ongelmissa. Vahtimestarit ovat saaneet perehdytyksen ja antavat perustukea tilan käyttöön samoin kuin muidenkin tilojen osalta. Tarvittaessa IT-tuki opastaa ja esittelee tilaa. Lukukauden alkaessa tilan varanneille opetushenkilöstön jäsenille järjestettiin tutustumismahdollisuus uudistettuun tekniikkaan ja sen sallimiin pedagogisiin mahdollisuuksiin.

Mitä opittiin?

Uudistusprosessi onnistui kiireisestä aikataulusta huolimatta hyvin ja tila on uudistuksen jälkeen yliopiston suosituin opetustila, jonne opettajat jonottavat. Tekniset ratkaisut ovat osoittautuneet helppokäyttöisiksi ja eri sidosryhmiä kuultiin kehitysprosessin aikana (ks. metodit yllä).

Demotilatyön aloitus vahvisti ajatustamme siitä, että tilan käyttöä ja AV-tekniikan hyödyntämistä opetuksessa kannattaa jatkossakin tukea erilaisin koulutuksin ja työpajoin. Tilalla voi innostaa opettajia muuttamaan opetustaan. Uusi tila voi antaa uusia ajatuksia ja oivalluttaa. Koimme myös onnistuneemme opettajien ja opiskelijoiden osallistamisessa prosessin eri vaiheissa.

Tila oli ahdas jo aiemmin, mutta monikäyttöisyyden lisääminen teki siitä vielä ahtaamman. Pöytäryhmiä olisi vähennettävä. Demotilatyö teki näkyväksi sen, että keskustelu tilan täyttöasteesta voi olla hankalaa. Halutaanko yliopistossa, että tilat ovat mahdollisimman täynnä opiskelijoita, vai että tilassa on vapaita neliöitä mielekkääseen ja muuntuvaan tekemiseen. Tämä liittyy toisaalta myös hallinnon pedagogiseen tahtotilaan ja ymmärrykseen oppimisesta joko tiedonjakamisena, osallistumisena tai uuden tiedon luomisena ja yhteiskehittämisenä. Perinteinen ajatus tiedonsiirtämisestä ja opettajan ja opiskelijan suhteesta ei kannusta joustavien monimuotoisten tilojen kehittämiseen.
Ohjauspaneeli osoittautui tärkeäksi kehittämiskohteeksi, jossa myös onnistuimme. Tilan

Piuhaviidakot pois, saavutettavuus, käytettävyys, ensimmäinen mielikuva siitä, onko tila hankala vai helppo hallita, siisteys, mahdollistetaanko kaikki vaihtoehdot, jota opettajat haaveilevat vai valitaanko ja tehdään helpompi käyttöönotto.

Esitystekniikan elinkaari on lyhentynyt ja etenkin demotilan osalta on tarve päivittää ratkaisuja entistä nopeammalla syklillä kuin ennen. Aikaisemmin tekniikkaa on saatettu uusia vain itse tilan remontin yhteydessä tai kun jokin keskeinen komponentti hajoaa. Tämä on hyvä huomioida erillisessä esitystekniikan budjetissa.

Jos tilakehitys aloitettaisiin nyt uudestaan, tekisimme suoraan uudistukset ainakin kahteen vierekkäiseen tilaan. Tiloissa voisi olla kiinteänä yksi siirreltävä kamera, jotta vuorovaikutteisemmassa hybridiopetuksessa saataisiin etäryhmälle entistä parempaa kuvaa. Kiinteän mikityksen lisäksi tilassa voisi olla myös langaton Catchbox mikki tai muu vastaava, jotta pöytäryhmien äänen saisi entistä paremmin kuulumaan myös etäosallistujille.

Kalustusta olisi hyvä keventää enemmän ja harkitsisimme, jos tallentavan tussitaulun paikka voisi olla muualla. Myös opettajan pöytä voitaisiin sijoittaa alkuperäiselle paikalleen tilan vasempaan reunaan. Opettajalle voisi myös hankkia säädettävän työtuolin. Tilan valaistukseen ja ilmastointiin kannattaisi myös kiinnittää huomioita.

Koska tilan uudistuksessa oli tavoitteenakin keskittyä juurikin AV-puoleen, oli työryhmän kokoonpano sopiva. Jos muutoksia tehdään kalustuksiin ja pintamateriaaleihin, kannattaa mukana olla muitakin tahoja.

Käyttäjiltä saatu palaute on ollut erinomaista. Lisää vastaavia tiloja halutaan nopeasti, ja demotilatyötä pidetään tärkeänä. Opettajat myös toivovat entistä enemmän tilojen uusien mahdollisuuksien esittelyä ja pedagogisempia työpajoja, joissa opetusmenetelmä sidotaan tilaan. Demotilatyössä myös oman henkilökunnan osaaminen kehittyy.

Vahvuudet

  • Akustiikka
  • Liikuteltavat kalusteet, tosin niitä on liikaa
  • Upean suuri esityspinta
  • Kätevät ja monipuolistavat valkotaulut
  • Laserprojektorit toimivat hyvin
  • Kiinteä kamera ja äänentoisto olivat hyvät
  • Opettajan sähköpöytä oli hyvä
  • Opiskelijoiden ryhmätyöskentelyä varten tila toimi hyvin
  • Perustoiminnot, kameran ohjaus, esitystilojen moninaisuus
  • Kahden näytön käyttö, äänentoisto, (digitaalisen) taulun kuvaaminen ja tallentaminen digitaaliseen formaattiin
  • Äänentoisto, kuvanlähteiden käynnistämisen ja vaihtamisen nopeus, tussitaulukamera, kaksi näyttöä, jakaminen
  • Fyysinen ympäristö: pöytäryhmät, innostavan oloinen tila, paljon taulutilaa
  • Hybridiopetukseen tila toimii erinomaisesti. Osa opiskelijoista voi seurata luentoa reaaliaikaisesti verkon kautta ja osa olla paikalla

Heikkoudet

  • Mikrofoni ei kata koko tilaa hyvin, liikuteltava mikrofoni puuttuu
  • Tilassa on liikaa kalusteita
  • Tietoa tilan mahdollisuuksista tarvitaan lisää
  • Kokolattiamatto haastava pölyn takia
  • Sali niin varattu, että ilmanvaihdossa haasteita
  • Digitaalisen valkotaulun sijoittelu
  • Valaistus tilassa ei täydellinen
  • Luokkatilan kameran kuvakulma ja zuumaus ei riitä joustavampaan hybridiopetukseen
  • Opettajalla ei omaa tuolia
  • Varsinkin vuorovaikutteisempaa hybridiopetusta voisi parantaa toisella kameralla