Auditoriot Kurtén, Nissi, Wolff ja Levón (Vaasan yliopisto)
Vaasan yliopiston kampuksella Tritonia-rakennuksessa sijaitseva auditorio Nissi ja Tervahovi-rakennuksessa sijaitsevat auditoriot Kurtén, Levón ja Wolff. Levón on kampuksen suurin 500 hengen sali ja Wolff on toiseksi suurin 250 hengen sali. Nissi ja Kurtén ovat noin 100 hengen saleja, joissa on nouseva katsomo. Auditorioiden pääasiallinen käyttö on yliopiston omaa, mutta tiloja vuokrataan myös ulkopuolisten käyttöön erilaisiin tapahtumiin.
Pedagogisia toimintatapoja, joita tila tukee
Kehittämisen kohteena olevat tilat ovat perinteisiä auditorioita, joissa järjestetään luento-opetusta ja väitöstilaisuuksia, mutta myös seminaareja ja konferensseja. Kurténin ja Nissin kohdalla painopiste oli esitystekniikan päivityksestä sekä laadukkaan luentotallennuksen ja striimauksen mahdollistamisessa. Myös hybridiopetuksen tukea haluttiin parantaa. Auditorioihin Wolff ja Levón tehtiin laaja peruskorjaus esitystekniikan päivityksen lisäksi. Nämä remontit ovat osa yliopiston laajaa, koko kampusta koskevaa monivuotista hanketta.
Pedagogiikan kannalta tilojen perinteinen auditoriopohja toistaa yhä uudistuksen jälkeenkin lähinnä yksisuuntaisemman luennoinnin ja tiedonvälittämisen pedagogiikkaa. Lisää osallistamisen ja yhteisöllisen oppimisen mahdollisuuksia tilaan saadaan mm. erilaisilla mobiilisovelluksilla ja yhteistyöalustoilla, joiden käyttö onnistuu mobiililaitteella.
Kurtén- ja Nissi-auditorioita käyttäneille henkilöstön jäsenille lähetettiin syksyllä 2020 kysely, jonka pohjalta arvioitiin muutosten vaikutuksia tilan toimivuuteen.
Auditorioiden kehitysprosessi ja digitaaliset ratkaisut
Auditorioiden muutosprosessi on osa laajempaa opetustilojen kehittämistä, jonka taustalla Vaasan yliopistossa on koko kampuksen kehityshanke, jossa pääosin 1990-luvun puolivälissä rakennetut kiinteistöt tullaan kaikki remontoimaan seuraavien vuosien aikana. Viimeksi remontoiduissa auditorioissa Woff ja Levón on hyödynnetty erityisesti esitystekniikan osalta aiemmin demotilla-prosessissa saatuja oppeja.
Auditorioiden kehittämisen ydinryhmään kuului IT-asiantuntijoita ja opetuksen tuen ja kehittämisen toimijoita. Vierailut hiljattain uudistettuihin kotimaisiin kohteisiin antoivat työskentelylle hyvän pohjan, sekä referensseinä että keskustelufoorumeina. Vierailuille on osallistunut hankkeen ydinryhmän lisäksi myös muuta henkilökuntaa niin tukipalveluista kuin opettajistakin. Kohteina ovat olleet muun muassa Tampere, Kuopio, Jyväskylä, Lahti, Oulu sekä Espoo. Kevät 2019: D102 käytettävyystutkimus 25.4 tulokset ÅA:lla
Digicampus-hankkeen osana toteutettiin keväällä 2019 ÅA:n Experience Labin kanssa käytettävyystutkimus D102-tilasta. Tutkimuksen kautta saimme tietoa mm. AV-tekniikan tarkoituksenmukaisesta sijoittamisesta opetustiloihin niin opiskelijan ja opettajan näkökulmasta sekä tilan käyttökokemuksesta yleisemmin. Tätä on kuvattu tarkemmin case-raportissa (Case 7) ja linkki raporttiin joka VY:n web-sivuilla.
Panopto-videotallennusjärjestelmä hankittiin keväällä 2019 yliopistollemme tukemaan tilojen hybridikäyttöä, luentotallennusta sekä opettajien ja opiskelijoiden videotuotantoa. Panoptolla voidaan tarjota laadukkaita ja saavutettavia opetusvideoita monipuolisesti (1. opetustilanteiden tallennus, 2. omalla tietokoneella ja/tai mobiililaitteella tehdyt videot) sekä 3. tarjota mahdollisuus myös itse tuottaa ja julkaista videoita osana opiskelupolkuaan. Opettajat ja opiskelijat voivat jakaa videon suoraan kurssikohtaisesti Moodlessa. Suunnitelmissa on, että osa videoluennoista avattaisiin systemaattisemmin myös yliopiston omalla julkisella videoalustalla kurkistusikkunoina yliopistoomme.
Seuraavaksi kuvataan auditorioiden kehitysprosessin vaiheet.
Auditorion Kurtén muutos demotilaksi
Kurténin luentotilan AV-tekniikkaa päivitettiin paljolti D102:n kokemusten perusteella. Tilaan tuotiin aiemmin kehitetty helppokäyttöinen ohjausjärjestelmä, kaksi rinnakkaista laserprojektoria, dokumenttikamera, esiintyjää seuraava videokamera, sekä langaton Catchbox-mikrofoni.
Kurténin tekniset ratkaisut tukevat esimerkiksi väitöstilaisuuksien ja luentojen striimauksen ja mahdollistavat hybridiopetuksen. Tavoitteena on tuoda tiloihin tallennus- ja hybridiopetusmahdollisuus ilman tarvetta tekniselle tukihenkilölle. Tilaa varanneille käyttäjille viestittiin uudistuksesta ja järjestettiin lukuisia mahdollisuuksia tulla tutustumaan tekniikkaan sen valmistuttua. Myös virastomestarit tutustutettiin uuteen käyttöliittymään.
Auditorion Nissi muutos demotilaksi
Nissin teknologiapäivitys keskittyi erityisesti esitystekniikan siirtämiseen tietoliikenneverkon päälle (AV over IP). Luentotilan esitystekniikan toiminnallisuutta päivitettiin D102:n ja Kurténin kokemusten perusteella. Tilaan tuotiin opettajille jo tuttu ohjausjärjestelmä, kaksi rinnakkaista laserprojektoria, dokumenttikamera sekä langaton Catchbox-mikrofoni. Samsung Flip –aktiivitaulu lisättiin monipuolistamaan työskentelymahdollisuuksia. Nississä on myös mahdollisuus luentojen tallentamiseen ja hybridiluentoihin. Tila valmistui kevätlukukauden 2020 alkuun.
Kevät ja kesä 2020: Auditorioiden Levón ja Wolff suunnittelu ja remontointi
Nissin ja Kurténin uudistuksen jälkeen käynnistettiin yliopiston kahden suurimman auditorion suunnittelu vauhdilla heti alkuvuonna 2020. Auditoriot valittiin ensimmäisiksi kohteiksi osana koko kampuksen saneerausta, sillä niiden käyttötarkoitus tai sijainti pysyy kutakuinkin ennallaan. Näin saatiin aikaa kampuksen muiden rakennusten toimintojen suunnitteluun.
Auditorioiden kehitystarpeita koottiin erillisessä ns. ad hoc-työryhmässä, johon koottiin osallistujia eri sidosryhmistä; opettajia, opiskelijoita sekä muuta henkilökuntaa. Huomattava parannus molemmissa saleissa on esteettömyys, jonka suunnitteluun saimme apua kokemusasiantuntijoilta.
Tilojen AV- ja akustiikkasuunnittelu eriytettiin muusta rakennusurakasta omaksi yliopistovetoiseksi hankkeeksi, eikä osaksi normaalia sähkösuunnittelua. Tämä oli tarpeellista, sillä halusimme hyödyntää edellisissä kehityshankkeissa saatuja kokemuksia. Loppukäyttäjille ratkaisut ovat samankaltaiset kuin tiloissa D102, Kurtén ja Nissi. Aikataulu oli erittäin haasteellinen, joten laitteiden sekä asennuksen kilpailutus vietiin läpi kovassa aikapaineessa. Nämä reunaehdot on hyvä nostaa esille muutostöiden kokonaisaikataulua määriteltäessä.
Merkittävin teknologinen päätös oli Nissin jälkeen jatkaa esitystekniikan vaatiman tiedonsiirron toteuttaminen IP-pohjaisella teknologialla. Nämä muutokset edellyttivät runsaasti erityisosaamista suunnitteluun, jossa käytettiin apuna myös ulkopuolista suunnittelutahoa. Verkkokaapelointia tarvittiin runsaasti normaalia sähkösuunnittelua enemmän. Tarvetta lisäsi myös toiveet muuntojoustavuudelle esitysosassa. Esityspöydän voi sijoittaa nyt hyvin vapaasti tiloissa, tai siirtää sivuun. IP-verkon käyttö tuo esitystekniikan entistä enemmän myös IT-palveluiden tontille, sillä onnistumisen edellytys on saumaton yhteistyö tietoliikenne-asiantuntijoiden kanssa.
Levónin remontti jaettiin kahdelle kesälle, sillä tehtävää oli paljon ja tila haluttiin saada käyttöön heti lukukauden aikana, vaikka sittemmin pandemia-tilanteen pahentuminen tyhjensikin kampuksen. Kesällä 2021 Levónissa remontoidaan vielä lattiat ja penkit, jonka jälkeen sali on kokonaan valmis. Wolffin remontti saatiin kokonaan valmiiksi syksyllä 2020.
Rakennusurakka toteutettiin pääosin kesän 2020 aikana. Hankkeessa törmättiin tämän kokoluokan kiireisille projekteille tyypillisiin haasteisiin, esim. tiedonkulussa eri suunnittelijatahojen, urakoitsijoiden sekä tilaajan välillä.
Mitä opittiin
Auditorioiden kehittämisprosessin jälkeen oma osaaminen on karttunut monella saralla. Olemme vakuuttuneita jatkuvan demotila-toiminnan tarpeellisuudesta pelkästään jo uusien teknisten mahdollisuuksien kartoittamiseksi ja pysyäksemme toimijoina ajan tasalla ja jopa etunojassa viestimässä kampuskehittämishankkeen eri tahoille uusista mahdollisuuksista. Tärkeää on myös avoin kommunikointi tilan loppukäyttäjien ja tilaa huoltavien ja tukea antavien tahojen kanssa.
Erityisesti opetuskäyttöön on hyvä myös tuoda opettajien tietoisuuteen erilaisia pedagogisia menetelmiä ja toimintatapoja, joita helppokäyttöinen tekniikka voi tukea ja mahdollistaa. Auditorioissa tottunut opettaja voi hyötyä mm. monista eri sovelluksista, joiden avulla isoakin osallistujaryhmää voi osallistaa. Myös vuorovaikutteisemman hybridiopetuksen mahdollisuuksista on hyvä tarjota tukea. Kyse ei siis ole vain tilan teknisten laitteiden hallinnasta vaan auditorio-opetuksen suunnittelusta ja käsikirjoittamisesta tilan mahdollisuudet huomioiden.
Tiedonvaihtoa ja kommunikointia eri osapuolten kanssa (arkkitehdit, suunnittelijat, urakoitsijat, käyttäjät) on jatkossa syytä parantaa. Tilaajalla ei välttämättä ole itsellään rakennusteknistä tai rakennusprojektin läpivientiin tarvittavaa osaamista, mutta oikeaan aikaan olisi saatava riittävä informaatio päätöksen teon tueksi – ja usein näillä voi olla merkittäviä kustannusvaikutuksia.
Muun muassa näiden karikoiden välttämiseksi yliopisto onkin päättänyt toteuttaa loput kampuskehityshankkeesta allianssimallilla, jonka tavoitteena on parantaa tiedonvaihtoa ja luoda kannusteet kaikille tahoille toimia yhteisesti tilaajan parhaaksi.