Case 3

Henri Jalo, Vitalija Danivska ja Suvi Nenonen

Active Learning Classroom - Aktiivisen oppimisen luokkahuone (Aalto-yliopisto)

Aalto-yliopiston uusi Active Learning Classroom on tarkoitettu pääasiassa luentojen ja harjoitustapahtumien pitämiseen. Tilaa suunnitellaan myös käytettävän tulevaisuudessa opettajien kouluttamiseen sekä uudenlaisten opetusmenetelmien ja teknologioiden käytön opetteluun. Tilaa käyttävät erityisesti sähkötekniikan diplomi-insinööriopiskelijat ja opettajat. Tila tukee aktiivista oppimista ja ryhmätyöskentelyä. Tilan voi varata omia tapahtumia varten Aalto-yliopiston tilanvarausjärjestelmän kautta Aalto-yliopiston tunnuksilla.

Tilan tukemat pedagogiset toimintatavat

Active Learning Classroom on nimensä mukaisesti aktiiviseen oppimiseen keskittynyt opetustila. Tilan tärkeimpiä sidosryhmiä ovat Aalto-yliopiston opettajat ja opiskelijat sekä vierailijat. Opettajat voivat hyödyntää tilan uudenlaisia aktiivisen oppimisen keinoja innostavampien oppimistilaisuuksien luomiseen uusien digilaitteiden avulla.

Tilasta löytyy liikuteltavia pöytiä ja tuoleja, jotka voidaan asettaa haluttuun järjestykseen erilaisia luennointi- ja ryhmätyötilanteita varten. Tila tulee kuitenkin palauttaa lopuksi alkuperäiseen järjestykseen, muutoin tilan voi organisoida mieleisekseen. Tilassa on myös esitetty esimerkkejä mahdollisista pöytien sijainneista.

Tilan kehitysprosessi ja metodit

Suunnittelu aloitettiin IT-osaston toimesta ja Oppimispalvelut toteuttivat myöhemmin fyysisen tilan suunnittelun. Aalto-yliopistokiinteistöt tuli myöhemmin mukaan toteutusvaiheessa ja kilpailutti ja valitsi arkkitehdit ja rakentajat.

Tila oli aiemmin tietokoneluokka, joka päätettiin remontoida uudeksi aktiivista oppimista tukevaksi luokkahuoneeksi. Kehitysprojekti alkoi IT-projektina, jossa haluttiin testata uudenlaista oppimista tukevaa teknologiaa. Yliopiston IT-osasto hankkikin kaikki tilassa käytettävät digilaitteet. Digilaitteita kokeiltiin ensin vanhoissa kauppakorkeakoulun oppimistiloissa ennen kuin ne siirrettiin sähkötekniikan rakennuksen tiloihin. Useita samankaltaisia opetustiloja kehitettiin samalla kertaa myös Otaniemen kampuksella (Otakaari 1, tilat M8 ja M9). IT-osaston hankittua tarvittavat digilaitteet Oppimispalvelut-osasto tuli mukaan projektiin, minkä jälkeen loppukäyttäjiä alettiin osallistaa enemmän prosessiin. Oppimispalvelut esittivät tämän jälkeen kerätyt tilavaatimukset kiinteistönomistajalle, jonka jälkeen remontointiprojekti aloitettiin.

Projekti ei aluksi ollut kovin käyttäjälähtöinen, vaan se keskittyi enemmän uuden teknologian testaamiseen. Myöhemmin itse opetustila suunniteltiin kuitenkin yhdessä tilaa jatkossa käyttävien opettajien kanssa. Opettajien kanssa järjestettiin kaksi työpajaa, jossa kartoitettiin opettajien tarpeita uusien digilaitteiden ja opetustapojen suhteen. Arkkitehdit piirsivät tämän pohjalta yhdessä IT-osaston kanssa ehdotuksen tulevan tilan pohjaratkaisusta, joka esiteltiin opettajille. Pohjaratkaisua parannettiin vielä opettajien palautteen pohjalta. Tilaa on jatkokehitetty havainnoimalla sitä, miten tilaa oikeasti käytetään. Näiden ”heikkojen signaalien” lisäksi on konsultoitu tilan merkittävimpiä käyttäjiä. Tilaa ja laitteita on sitten muokattu tämän informaation perusteella.

Tilan digitaaliset ja muut opetusta ja oppimista tukevat ratkaisut

Tilasta löytyy erilaisia moderneja digilaitteita, jotka hankittiin aluksi yliopiston IT-osaston asiantuntemuksen perusteella.

1. Tilan käyttöesimerkkejä voi sisällyttää tilan sisustukseen (katso lattia, ”Table here”). Sähköjohtoja voi myös vetää lähemmäs pöytiä kattorakenteiden kautta. 2. Tilan näytöt ja kauko-ohjaimet voi nimetä selvästi kirjaimilla käytön helpottamiseksi. Liikuteltavat sähköpistoketornit lisäävät tilan muunneltavuutta. 3. Tilan käytön ohjeet on hyvä laittaa näkyvästi esille esimerkiksi oven lähelle. 4. Pöytiä on saatavilla myös valkotaulukalvolla pinnoitettuna.
Kuva 11. Active Learning Classroom ja sen erilaiset tila- ja varusteluratkaisut.

Tilan käytön tuki

Tilaan on tuotettu ohjeita tilan käyttöä varten. Näitä ohjeita on myös sisällytetty tilan seinille ja lattialle piirroksina ja teksteinä (kuva 1, 2 ja 3). Tilan käyttäjiä ohjeistetaan myös pitämään tila siistinä ja siivoamaan omat jälkensä käytön lopuksi (kuva 3). Kalusteet ja laitteet on aina palautettava takaisin alkuperäisille paikoilleen ja ylimääräiset mukana tuodut tavarat on vietävä pois.

Käyttäjät voivat helposti jakaa kuvaa omalta kannettavaltaan erilaisten liittimien avulla. Useita eri keinoja ohjeistuksien esittämiseen testattiin projektin kuluessa (esim. post-it -lappuja). Kaikki näytöt, liittimet ja johdot on myös nimetty. Digilaitteet valittiin pääasiassa niiden intuitiivisuuden mukaan, mutta osa laitteista on silti jäänyt vähälle käytölle niiden monimutkaisuuden vuoksi.

Mitä opittiin?

Tilan muutosprosessin aloittajan on kerättävä riittävästi tietoa siitä, miten tilaa ja sen kalustuksia tullaan käyttämään ja kuinka monta henkilöä tilaa käyttää samanaikaisesti. Tilaan hankittavat laitteet saattavat vaikuttaa moneen eri asiaan (esim. ilmastointi, vaadittu lattian vakaus). Projektin alussa tulee myös varmistaa budjetin riittävyys laitteiden hankintaan ja päivittämiseen. Aluksi ei kuitenkaan kannata hankkia kaikkein kalleinta ja kehittyneintä teknologiaa, ennen kuin tilan käytöstä on saatu riittävästi kokemusta.

Tarkasteltava projekti sujui kuitenkin loppujen lopuksi varsin sulavasti, koska projektin aloittajalla oli selvä visio tilasta ja hän oli mukana tilan kehityksessä suurimman osan projektista. Usein projekteissa henkilöstön vaihtuvuus on merkittävää, joka voi aiheuttaa ongelmia projektissa.

Tilaa ei olla kuitenkaan käytetty täysin sille ideoidulla tavalla. Esimerkiksi tilan kaikkia näyttöjä ei käytetä, joka johtuu joko siitä että ne eivät ole hyödyllisiä tai niitä ei osata käyttää. Osan laitteista todettiin olevan liian monimutkaisia käyttää, joten laitteet tulisi hankkia sen mukaan, että kaikki käyttäjät osaavat hyödyntää niitä. Tilan ja sen laitteiden käyttöasteesta ei pidä kuitenkaan lyhyellä tähtäimellä vetää liian vahvoja johtopäätöksiä, sillä uusien toimintatapojen laajempi käyttöönotto vie usein 2-3 vuotta, rutiininomainen käyttö voi viedä pidempäänkin.

Tilaan asennettujen kameroiden hyödyllisyys on myös noussut kyseenalaiseksi, sillä luentojen nauhoittaminen ei useinkaan ole järkevää ja lyhyempiä luentovideoita voi nauhoittaa myös muualla.

Vahvuudet

  • Tilan tuolien ja pöytäkokonaisuuksien järjestystä voidaan muuttaa helposti

Mahdollisuudet

  • Voidaan käyttää erilaisissa ryhmätyötilanteissa, esityksiä voidaan pitää myös samaan aikaan useammalla näytöllä tai sama esitys voidaan näyttää usealla näytöllä

Heikkoudet

  • Osa laitteista liian ”kehittyneitä” ja ei-intuitiivisia, joten niitä ei käytetä kovin aktiivisesti (sama tilan sivulla olevien näyttöjen kanssa)

Uhat

  • Vähemmän kommunikaatiota koko opetustilan skaalassa, riippuen siitä miten tilaa käytetään