Tilallisten ratkaisujen suunnittelu

Tilasuunnittelun lähtökohtana tulee olla sekä toiminnallisuus että käytettävyys. Yhteinen jaettu visio sekä tilan käyttäjien ja sidosryhmien kesken kuin myös heidän tarpeittensa kartoittaminen varmistavat tulevaisuutta kestävän ratkaisun. Tilan käyttäjiä ovat ensi sijaisesti opetushenkilöstö sekä opiskelijat, mutta muita käyttäjäryhmiä kuten vierailijoita tai tilan puhtaudesta, turvallisuudesta ja ylläpidosta vastaavia henkilöitä ei sovi unohtaa suunnittelun eri vaiheissa. Hybridiympäristöissä tilaan tullaan myös digitaalisia kanavia käyttäen, joten on muistettava suunnitella tila myös etäosallistujien toimintaa tukevaksi.

Opettajien ja opiskelijoiden osallistaminen sekä pedagogiseen että tilalliseen suunnitteluun kannattaa aloittaa heti alusta asti, jotta tuleva opetus- ja opiskelutila tukee parhaalla mahdollisella tavalla opetusta ja opiskelua. Hyviä työkaluja osallistamiseen ovat esimerkiksi palvelumuotoilijan vetämät eri toimijaryhmien yhteiset työpajat ja aivoriihet, käyttäjäkävelyt ja käyttäjähaastattelut (Sandström, Nevgi & Nenonen 2019; Grigoriu 2019; Ninneman et al. 2020).

Kun suunnittelun lähtökohtana käytetään ns. lähtötietoja, on muistettava, että ne kuvaavat nykyistä tilannetta. On kysyttävä, jatketaanko näin vai halutaanko tulevaisuudessa toimia jotenkin toisella tavalla: mikä on hybridiopetuksen ryhmäkoko, mikä on yhteisopettajuuden mukanaan tuoma tilan tarve? Yhteinen suunnitteluprosessi on myös toinen toisensa haastamista ja uuden oppimista, ehkä jostain vanhasta toimintatavasta luopumista.

Tilassa fyysisesti toimivien ihmisten määrä sekä talotekniset ratkaisut kulkevat käsi kädessä. On tärkeä tunnistaa, kuinka paljon ihmisiä tilaan maksimaalisesti mahtuu – tämä reunaehto elää aina sujuvasti pienemmille käyttäjämäärille. Raikkaan ilman riittäminen kaikille on tärkeä seikka. Tilan tekninen laitteisto saattaa tuottaa tilaan lisää lämpökuormaa, joten ilmastoinnin säädöt tulee mitoittaa sen mukaisesti.

Kalustuksen koko, sen joustava liikuttelu ja sijoittelu lisää tilan monikäyttöisyyttä: pöytäryhmät vaativat enemmän tila kuin pelkät tuolirivit. Tilan suunnittelussa on otettava huomioon myös tilan intuitiivinen käyttö: kenellä on lupa siirrellä kalusteita, millaiseen kuntoon tila on jätettävä ja miten tilassa olevaa teknologiaa osataan käyttää. Esteettömyyden näkökulmasta kalustejärjestelmiä pitää pohtia esimerkiksi siitä näkökulmasta, että ne eivät aiheuta tilanteita, joissa esteetön pääsy on mahdotonta. Esteettömyys tilaan tulemisessa sekä tilassa liikkumisessa erilaisten käyttäjäryhmien näkökulmasta on takuu onnistuneelle ratkaisulle. Tilan ja kalusteiden materiaaleja on syytä pohtia käytettävyyden, ylläpidon ja siisteyden, sekä akustiikan kannalta.

Tilan sijaintiin liittyen on huomioitava mahdollisesti tarvittavien varastotilojen käyttöä liittyen irtaimiston turvalliseen säilyttämiseen. Tilaan liittyvät kulkuluvat ja tilan avoimuuden aste käyttäjilleen on myös suhteessa sijaintiin. Mikäli kampuksen keskeisten kulkureittien varrella on paljon lukittua tilaa tai mikäli avoin, uuteen innostava kokeilutila sijoitetaan ylimpiin kerroksiin vaikeasti saavutettavaksi, synnyttää se täysin erilaisen viestin vastaanottajalleen.