Luku 6
Sisustussuunnittelu
Sisustussuunnittelun lähtökohtana ovat tilassa toimivien tarpeet sekä se, millaisiin toimintoihin ja tehtäviin tila suunnitellaan. Yhteinen jaettu visio ohjaa myös sisustussuunnittelua. Sen avulla tuetaan opetus- ja oppimistilojen toiminnallisuutta ja käytettävyyttä sekä kokonaisvaltaista aistiympäristöä, hyvinvointia ja kestävää kehitystä. Terveellinen ja turvallinen tila on sitä sekä keholle että mielelle ja se tukee sekä fyysistä että kognitiivista ergonomiaa. Hyvinvointia voidaan tukea esimerkiksi biofiilisellä suunnittelulla, jossa tilaan ja toimintaan tuodaan luonnon materiaaleja ja muotoja muistuttavia ja mukailevia elementtejä (Grigoriou, 2019). Tila ei ole pelkästään sitä, mitä nähdään vaan tila koetaan lämpönä, tuoksuina ja tunnelmana.
Teknologian käyttö lisää sisustukseen haasteita: keskeiseksi sisustuselementiksi on noussut pistorasioiden riittävä määrä ja sijainti. Pahimmillaan sähkön saaminen tarkoittaa valtaisia johtoviidakoita ympäriinsä – parhaimmilaan se on vaivattomasti toimivia latausmahdollisuuksia kaikille tilan käyttäjille. Valaistus ja sen säädettävyys sekä päivänvalo tilassa tulee määrittää sekä fyysisesti paikallaan olevien että digitaalisesti tilassa olevien näkökulmista. Samoin akustiikka luo käyttäjäkokemuksen niin tilaan kuin tilasta lähtevään puheeseen eri kanavien päässä työskenteleville. Sisäympäristön olosuhteita määriteltäessä on hyvä käyttää lähtökohtana RT-korttien suosituksia kuitenkin muistaen hybridityöskentelyn lisääntyvät vaatimukset.
Värit ja niiden käyttö luovat tilaan tunnelmaa, niin myös erilaisin keinoin tilaan tuotavat maisemat (ks. Case 1 Caledonia Hub). Erityisesti ikkunattomaan tilaan kannattaa luoda tilan ulospäin avautumisen tuottavia elementtejä kuten maisematauluja tai kokonaisen seinän muuttaminen maisemaksi. Ne luovat puitteet tilassa tapahtuvalle toiminnalle luoden myös taustan digitaaliseen työskentelyyn – ei ole samantekevää, mitä kameroiden kautta tilaan tulevien silmiin tulee. Lasiset pinnat saattavat heijastaa digitaalisesti tilaan tulevien silmiin, vaikka paikan päällä läpinäkyvyys koetaan innostavana. Erilaiset verhot, sermit ja liikuteltavat sisustuselementit voivat olla tarpeen. Niillä sekä erilaisilla akustiikkalevyillä voidaan vaikuttaa sisustuksen visuaalisuuden lisäksi myös tilan äänimaailmaan ja akustiikkaan. Kalusteiden tulee tukea pedagogista toimintaa, mutta samalla niiden on oltava helposti puhdistettavia.
Kalustuksen liikuteltavuus edistää tilan monikäyttöisyyttä – teknologiset ratkaisut ja niiden liikuteltavuus voivat vähentää sitä, mikäli suunnittelua ei ole tehty integroidusti. Kalustuksen moninaisuus (esim. erilaiset istuimet) tai säädeltävyys (esim. nostettavat pöytätasot) on testattava yhdessä teknologian kanssa: on vaikea nostaa pöytää, mikäli pöydällä olevan teknologisen laitteiston johdot eivät anna periksi.
Myös teknologia vaatii sisäympäristön olosuhteita!
- Lattiamateriaalit liikuteltavien digitaalisten ja teknologisten ratkaisujen näkökulmasta – kulkevatko esim. padi-lainaamokärryt hyvin lattialla?
- Verhot rajaamaan eri tiloja – visuaalinen suoja riittää joskus vallan hyvin
- Heijastavat pinnat voivat vaikuttaa eri sensoreihin ja ne näkyvät digitaalisesti tilaan tulevalle häikäisevästi.
- Tarkista, millaiset kattorakenteet ovat: ovatko ne kyllin vahvat laitteiden kiinnittämistä tai ripustamista varten?
- Laitteiden tuottama lämpökuorma ja ilmastointi?
Älykäs ympäristö auttaa käyttäjää: Sensorien, käyttöasteen ja tilavarausten integrointi on hyvä palvelu etenkin pandemiatilanteessa kun käyttö on rajoitettua (esim. max 30 henkilöä tilassa tms.)