Tilan todellisen käytön ja jatkokehityksen suunnittelu

Rikastettu oppimisympäristö pääsee elämään varsinaisen käytön myötä. Onnistunut yhteiskehittämisen prosessi on tutustuttanut käyttäjiä jo uuteen ratkaisuun. Omistajuuden turvin syntyy myös kokemus rohkeudesta ja etenkin luvasta muokata tilaa edelleen kokemusten pohjalta. Yhteiskehittämiseen käytetty aika maksaa itsensä takaisin.

Jatkuvan arvioinnin ja palautteen keräämisen välineenä voidaan käyttää palautetoreja, käytettävyyskävelyitä tai systemaattista kyselyä (POE eli Post Occupancy Evaluation tilan käyttäjille; Göçer, Hua, & Göçer, 2015). POE-kysely on elävä työkalu, jonka avulla tilaa voidaan kehittää edelleen, mutta aineistoa voidaan käyttää myös uusien muutosten lähtökohtana – samoja virheitä ei kannata toistaa. Palautetta kannattaa jakaa kaikille hankkeessa mukana olleille, jotta oppimisen ja kehittämisen sykli kantaisi mahdollisimman kattavasti uusia, entistä käytettävämpiä ratkaisuja.

POE -kyselyn lyhyen tähtäimen hyötyjä ovat 1. rakennukseen liittyvien ongelmien tunnistaminen ja mahdollisten ratkaisujen määritteleminen 2. palautteen saaminen siitä, miten onnistuttiin vastaamaan käyttäjän tarpeisiin 3. tilan käytettävyyden parantaminen käyttäjiltä saadun palautteen mukaisesti 4. rakenteellisten ominaisuuksien ja niiden vaikutusten parempi ymmärtäminen 5. tutkittuun palautetietoon perustuvan päätöksenteon tukeminen.

Keskipitkällä aikavälillä POE-kyselyt antavat ymmärrystä rakennusten kyvystä vastata organisaation muutoksiin sekä kasvuun, uusien käyttötarkoitusten löytymiseen sekä rakennusten suorituskykyyn tulevaa suunnittelua silmällä pitäen. Pitkän aikavälin hyötyinä ovat rakennusten suorituskyvykkyyden parantuminen, suunnitteluprosessin laadun parantuminen sekä tilaresurssin strateginen tarkastelu palauteaineistoon pohjautuen.

POE-kyselyjen liittäminen osaksi planeettakeskeistä suunnittelua sisältää myös vastuullisen kehittämisen tavoitteet. Erilaisista työkaluista tähän liittyen löytyy kattaus teoksesta Sisäympäristö ja uudistavat teknologiat.

Planeettakeskeistä suunnittelua voidaan kuvata myös käsitteellä regeneratiivinen, uudistava suunnittelu. joka perustuu tietoisuuteen siitä, että ihmiset ja rakennettu ympäristö ovat yhdessä osa luonnon kokonaisjärjestelmää ja regeneratiivisen suunnittelun tarkoituksena on korvata luonnon ekosysteemin menestymiselle ja kehittymiselle mahdollisesti aiheutuneet vahingot. Yksi osa ekosysteemiä on kukin meistä, käyttäjä ja hyvinvointimme. Pahoinvoinnin vähentämisen sijaan meidän tulee lisätä hyvinvointia kiinnittämällä huomiota sisäympäristön ja luonnon elementtien synergiaan. Näiden elementtien huomioiminen POE-tarkastelussa lisää kyvykkyyttä tuottaa ei vain kestäviä vaan myös uudistavia rakennetun ympäristön ratkaisuja.